Kirkkaus

Tulinen astia läikkyy, metalli on sulaa.
Säkenöi ja lumoaa.

Se oli elämän välitiellä.

Kun saavuit et tiennyt miten se muotoutuu.
Mitä jätät taakse, mikä itkee vuoksesi vielä.

Kaunista sisällä kaikkien,
vain sinut hehkuvana nähnyt moni.

Tunnetko jo ne jotka tulevat jälkeesi.